Jokaisessa urheilulajissa on omat mahtikilpailunsa, jossa lajin ehdoton huippu kilpailee keskenään. Ne voivat olla Mestarien liigan finaali tai olympialaiset, mutta raviurheilussakin on monia huipputapahtumia. Yhdysvalloissa, New Jersey:n kaupungin Meadowlands-radalla järjestetään vuosittain Hambletonian Stakes -ravit, jotka on tarkoitettu pelkästään kolmivuotiaille hevosille ja kisat on järjestetty vuodesta 1926 lähtien. Euroopan suurin ravikilpailu on Pariisissa järjestettävä Prix d´Amerique, joka on nimetty ensimmäisessä maailmansodassa Ranskaa auttaneiden yhdysvaltalaisten sotilaiden kunniaksi. Suomalaiset kuninkuusravit ovat myöskin yksi suurimmista raviurheiluista maailmassa, ja se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1924. Nykyään tapahtuma kerää ympärilleen suuren mediahuomion lisäksi myös kymmeniä tuhansia raveista kiinnostuneita katsojia ympäri Suomen, jotka seuraavat kahden päivän aikana ravikuninkaallisten valitsemista.

Kuninkuusraveihin voivat osallistua pelkästään kantakirjatut suomenhevosorit ja -tammat -kilpailu ei ole avoinna ruunille. Oriit kilpailevat ravikuninkaan tittelistä ja tammat ravikuningattaren nimestä erillisissä lähdöissä kahden päivän ajan, jona aikana juostaan kolme eripituista matkaa. Voittaja on se, joka saa niistä parhaimmat yhteisajat, joten voittajan ei välttämättä tarvitse voittaa yhtäkään osakilpailua. Tutustu lähemmin kuninkuusraveihin ja niiden historiaan sekä oheistoimintaan.

Kuninkuusravien historia

Ennen kuninkuusraveja Suomessa järjestettiin vuosittain Suuri orikilpailu, jota kutsuttiin myöhemmin myös Suureksi ravikilpailuksi. Vuosien 1884-1924 välillä järjestetyn valtiollisen ravikilpailun perimmäinen tarkoitus oli kehittää Suomen hevoskantaa. Ravikilpailut lakkautettiin vuonna 1923 ja heti seuraavana vuonna päätettiin järjestää kuninkuusravit. Tätä ennen kuitenkin Pohjois-Hämeen Hippos oli järjestänyt Tampereella vuonna 1913 Kuninkuusajot nimellä kulkevat ravikilpailut, jotka jouduttiin lopettamaan ensimmäisen maailmansodan syttymisen takia. Suuren orikilpailun jatkeena aloitetut kuninkuusravit järjestettiin ensimmäiset seitsemän vuotta Lahden raviradalla, jonka jälkeen kilpailu alkoi kiertää nykyisen tapansa mukaisesti ympäri maata. Tammat kilpailivat orien vierellä ravikuninkaan tittelistä aina vuoteen 1948 asti, jonka jälkeen sarjat eriteltiin ja tammat alkoivat kilpailemaan omasta ravikuningatartittelistään.

Kuninkuusravien suurimmat menestyjät

Ravikuninkaiksi ja ravikuningattariksi valitut suomenhevoset ovat olleet merkittäviä voittajia myös suomalaiselle suomenhevoskannalle. Monet menestyneet ravikuninkaat ovat siittäneet satoja, jopa tuhansia jälkeläisiä, joista monet ovat myös voittaneet kuninkuusravit. Merkittävien ravikuninkaiden joukosta löytyvät ehdottomasti kolme nimeä: ravikuninkuuden viidesti voittaneet orit Vieteri, Vekseli ja Vekser. Vieterin ja Vekselin kasvattaja Pentti Savolainen on yksi Suomen menestyksekkäimmistä kasvattajista, jonka kaikki kasvatit ovat voittaneet Kuninkuusajot yhteensä 13 kertaa. Neljästi Kuninkuusravit on voittanut tamma Tomu sekä orit Ero-Lohko ja Patrik, joka on Vieterin jälkeläinen. Historiassa merkittävä tamma on ollut 50-luvulla menestynyt Suhina, joka voitto ravikuningattaren tittelin kolmesti ja kerran ravikuninkaan palkinnon (vuonna 1956). Niin ikään suomenhevostamma Valomerkki vei potin kotiin neljästi.

Vuoden 2019 kuninkuusravit järjestetään Lahdessa

Suomen Hippos järjestää 95. kuninkuusravit vuonna 2019 Lahden Jokimaan ravikeskuksessa. Kaksipäiväisissä kilpailuissa tammat ja orit juoksevat kummatkin kolme matkaa: 2 100 metriä, 1 609 metriä ja päätöskilpailuna täysmatkan eli 3 100 metriä. Lahti on toiminut kuninkuusravien historian aikana tapahtuman isäntänä yhteensä 12 kertaa, joista viimeisin tapahtui vuonna 2003. Jokimaan ravirata on toiminut näyttämönä tapahtumalle vain kahdesti aikaisemmin, ja sitä ennen ne järjestettiin Lahden vanhalla raviradalla, Montussa. Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävät kilpailut televisioidaan sekä sitä on seurannut paikan päällä vuosittain arviolta 50 000 katsojaa. Uutena lisänä Lahden kisoissa on erillinen kuninkuus- ja kuningatarkilpailuissa oleva 100 000 euron voittajabonus, jos sama hevonen voittaa kaikki osakilpailut.

Kuninkuusravien oheistoiminta

Kuninkuusravit eivät tarjoa pelkästään urheiluviihdettä, vaan kymmeniä tuhansia kävijöitä varten on järjestetty paljon oheistoimintaa. Alueella on monipuolisesti erilaisia ravintolapalveluja ruokatorilla sekä 400 henkilön katsomoravintola, josta voi seurata jännittäviä kilpailuja noutopöydän ääressä. Vuoden 2019 raveissa toteutetaan myös ensimmäisen kerran Kuninkaallinen messualue, jossa hevosalan tai muunkin alan yritykset voivat myydä tuotteitaan ja palvelujaan ravikävijöille. Raviviikonloppuna järjestetään myös useita tapahtumia, joista merkittävin on lauantai-iltana järjestettävät iltajuhlat. Lahdessa ne järjestetään Isku-Areenalla, jonne odotetaan esiintyjiä kuten Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani sekä Dirty Gentlemen. Koko viikonlopun kattava ravipassi sisältää myös pääsyn iltajuhlaan. Kuninkuusravit ovat myös suuressa suosiossa karavaanareiden keskuudessa, jotka majoitetaan Lahdessa Orimattilan raviradalle.

Kuninkuusravien suosion salaisuus piilee suomenhevosessa

Kuninkuusravien vuosikymmeniä jatkuneen suosion taustalla on ehdottomasti Suomen kansallisrotuna tunnettu suomenhevonen, joka on palvellut suomalaisia vuosisatojen ajan niin sodan kuin rauhankin aikana. Suomalaisilla on vahva kunnioitus ja rakkaus omaa rotuaan kohta, jota ilman Suomi tuskin olisi nykyisenlainen. Kuninkuusravien pitkät perinteet ovat jatkuneet vahvana tähän päivään asti, ja myös Suomen tasavallan presidentit vierailevat ravikatsomossa vuosittain. Viikonlopun aikana ravataan kilpaa yhdessä maailman vaativimmassa ravitapahtumassa, joka vaatii myös paljon niin hevoselta kuin ohjastajaltakin. Kilpailuun valittavien hevosten pitää myös vastata tiettyjä kriteerejä kauden aikaisemman menestyksen, rakenteen ja terveyden puolesta osallistuakseen sen vuoden mittelöihin. Joka vuosi kuninkuusravien toimikunta valitsee kilpailuun valittavat hevoset ilmoittautuneiden joukosta.

Hevosia voidaan valmistella kilpailua varten vuosien ajan. Kuninkuuskilpailut eivät sovi siis varsoille ja nuorille hevosille, vaan sitä varten vaaditaan vuosien saatossa kerättyä kokemusta ja kestävyyttä, jotta hevoset edes jaksavat viikonlopun loppuun asti. Kuninkuusraveissa voittaminen on jokaisen ravihevosihmisen unelma. Pelkän kilpailun ohella tapahtumasta on muodostunut tärkeä ravialan ihmisten kokoontumispaikka ja festivaali, joka nostattaa suomenhevosen merkitystä yhä entisestään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *