Kouluratsastuskilpailussa ratsukon, eli ratsastajan ja hevosen, tulee sileällä alustalla suorittaa ennakkoon suunnittelemansa ja harjoittelemansa ohjelma mahdollisimman virheettömästi, sulavasti ja pehmeästi läpi tavoitteena hevosen ohjaaminen huomaamattomasti, lähes näkymättömästi. Klassinen kouluratsastus onkin pohjana melkein kaikelle ratsastukselle. Kouluratsastus on kansainvälisen ratsastajaliiton, joka lyhennetään FEI, alainen kilpailulaji ja siinä kilpaillaan myös olympialaisissa.

Klassisen kouluratsastuksen, johon nykyisetkin kouluratsastuskilpailut perustuvat, juuret yltävät niinkin kauas kuin ajanjaksoon 430-355 eaa. asti, jolloin kreikkalainen Ksenofon kirjoitti ratsastuksesta tieteenä ja taiteena. Tämän jälkeen meni kuitenkin peräti noin pari tuhatta vuotta, ennen kuin renessanssiajan ratsastajat alkoivat noudattaa Ksenofonin oppeja, ja panivat alulle nykyään klassisena kouluratsastuksena tunnetun lajin.

Kouluratsastuskilpailun välineet ja kenttä

Kouluratsastuskilpailuissa rata on joko 20 x 40 tai 20 x 60 metriä kokoinen nurmi- tai hiekkakenttä. Eurooppalaiseen perinteeseen pohjaten, ratsukon varusteiden pitää olla tyylikkäät, siistit ja yksinkertaiset. Tähän eurooppalaiseen perinteeseen ei siis kuulu hevosen koristeleminen näyttävin koristein tai ratsastajan huomiota herättävät varusteet, vaan kaikki pyritään pitämään äärimmäisen eleganttina.

Hevosella kilpailuvarusteet ovat pääasiassa tummaa tai mustaa nahkaa. Satulahuovan tulee olla valkoinen, kuten tulee olla myös mikäli käytetään somisteita esimerkiksi suitsien otsapannassa. Kilpailuissa käytössä on useimmiten erityisesti kouluratsastukseen varten kehitetty satula, jossa on ohuet suorat siivet ja syvä istuin. Kouluratsastuskilpailun virallisissa säännöissä ei kuitenkaan vaadita käyttämään mitään tietynlaista satulaa.

Kilpailuluokat

Kouluratsastuksessa voi kilpailla eri luokissa, riippuen ratsukon tasosta. Helppoja luokkia on 3, C, B ja A. Sen jälkeen tulevat vaativat luokat B ja A. Tästä ylöspäin mennessä ovat Prix St Georges, Intermediaire 1 ja 2 sekä Grand Prix. Lisäksi on olemassa Kür, eli musiikkia sisältä vapaaohjelma, jonka vaativuustaso voi vaihdella.

Eri askellajit kilpailuissa

Erilaisia askellajeja ovat käynti, ravi ja laukka eri tempoissa, joita ovat koottu, keski- ja lisätty. Näissä askellajeissa tehtäviä liikkeitä ovat muun muassa avo- ja sulkutaivutus sekä pohkeenväistö. Vaativimmilla tasoilla voi nähdä laukkapiruetteja, jossa hevonen kääntyy laukassa takajalkojensa ympäri joko puolikkaana tai kokonaisena, erittäin koottua ravia paikalla eli piaffea, liitoravia eli passagea, ja laukanvaihtoja sarjoina.

Erilaisten askellusten lisäksi kilpailuun kuuluu esittää pysähdys ja tervehdys sekä ohjelman alussa että lopussa ja toisinaan peruutus. Vapaaohjelmiin voi kuulua myös joitakin epävirallisempia liikkeitä, kuten espanjalaista käyntiä tai piruetti piaffessa. Kilpailuissa ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota pelkästään erilaisiin askellajeihin ja liikkeisiin, joita ratsukko suorittaa, vaan suurta osaa näyttelevät myös näiden väliset siirtymät.

Kouluratsastuskilpailujen arvostelu

Kouluratsastuskilpailussa on useita arvostelukohtia. Tuomareita on 3–5 ja pisteitä annetaan asteikolla 0–10, jossa 0 tarkoittaa, että liikettä ei ole esitetty, 1 on erittäin huono, 2 huono, 3 melko huono, 4 heikko, 5 välttävä, 6 tyydyttävä, 7 melko hyvä, 8 hyvä, 9 erittäin hyvä ja 10 erinomainen. 9 on melko vaikea saada ja 10 harvinaista.

Kouluratsastuskilpailussa voittaja ratkeaa yhteispisteillä. Liikkeiden lisäksi pisteitä saa yleisarvosanoina myös ratsastajan istunnasta, apujen käytöstä, hevosen kuuliaisuudesta sekä hevosen liikkeiden laadusta. Haamurajana on tavallisesti pidetty 80 % osuutta korkeimmista mahdollisista yhteispisteistä tietyssä ohjelmassa. Tähän tulokseen on erittäin vaikeaa päästä ja monilla huipputason kilpailijoillakin voi olla vaikeuksia päästä tuon rajan yli.

Suomalaisia kouluratsastajia

Suomalaisista menestynein kouluratsastaja on Kyra Kyrklund. 1951 syntynyt Iso-Britanniassa nykyään asuva Kyra on kilpaillut aina 1970-luvulta asti tehden huipputasolla kansainvälistä kilpailu-uraa. Kyrklund ratsasti legendaarisella Matador II:lla saaden muun muassa hopeamitalin v. 1990 MM-kisoissa. Matador II valittiin kaikkien aikojen parhaaksi kouluratsastushevoseksi 2015. Nykyään Kyrklundilla on miehensä kanssa oma valmennuskeskus Coolhamissa.

Janne Bergh syntyi Oslossa 1967, mutta sai Suomen kansalaisuuden 1992. Urallaan hän on yltänyt mitalisijoille muun muassa senioreiden SM-kouluratsastuksessa 9 kertaa, joista neljästi kultaa. Tämän lisäksi Jannella on hallussaan useita senioreiden hallimestaruuksia sekä kouluratsastuksen SM-joukkuemitaleita. Bergh oli Sydneyssä olympialaisissa, mutta hänen osallistumisensa peruuntui hevosen loukkaannuttua kisapaikalla juuri ennen suoritusta.

Kouluratsastus maailmalla

Kouluratsastuksessa maailman kärkimaita ovat Hollanti ja Saksa. Kuuluisia kouluratsastajia ovat hollantilaiset Anky van Grunsven ja Edward Gal sekä saksalaiset Isabell Werth ja Ulla Salzgeber. Espanja, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat myös niittäneet hyvää mainetta kouluratsastuskilpailuissa. Espanjan menestyksen takana on osaltaan maan hyvät hevoset. Andalusian hevonen on hyvin kouluratsastukseen soveltuva espanjalainen hevosrotu.

Saksassa järjestetään paljon eri tasojen kouluratsastuskilpailuja ja suomalaiset ovat myös osallistuneet niihin. Katja Karjalainen voitti pararatsastuksen Saksan Mannheimissa käydyn kilpailun keväällä 2019 tuloksella 74,722%. Saksan Hagenissa suomalainen Stella Hagelstam ylsi sijalle 13 Saksan Hagenissa käydyssä Grad Prix Specialissa huhtikuussa 2019. Toinenkin suomalainen, Susanna Steinberg sijoittui luokassa Intermediate 1 seitsemänneksi näissä Hagenin kansainvälisissä kouluratsastuskilpailuissa.

Lopuksi

Kouluratsastuskilpailujen huipputasolla kilpailu on kovaa ja erot kärjessä pieniä, joten ratsukon täytyy onnistua lähes virheettömästi ollakseen kiinni palkintosijoissa. Suomi on melko pieni ratsastusmaana, mutta siitä huolimatta pärjännyt vuosien saatossa melko hyvin. Suomalaisten menestystä kouluratsastuskilpailuissa tukee Suomen Ratsastajainliitto, joka on FEI:n jäsen ja pyrkii turvaamaan sekä hevosten hyvinvointia kilpailuissa että ratsastajien koulutusta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *