Ravit kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin erottamattomana osana. Kirkkomatkojen kilpa-ajosta on tultu pitkä matka tämän päivän täysin varusteltuihin raviratoihin ravintoloineen, päivystävine eläinlääkäreineen ja totolisaattoripeleineen, mutta tunnelma raveissa on edelleen korkealla. Hevosten vauhtikin on kasvanut noista päivistä optimoidun ruokavalion ja huolellisen valmentamisen ansiosta. Vauhtiin on vaikuttanut myös jalostus, sillä vuonna 1965 suomenhevoskantakirjan yleishevossuunta muutettiin työhevosesta ravuriksi.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaiset tuntevat ravit hyvin, mutta niiden vetovoima eli kiinnostavuus ja myös arvostus ovat heikot lajin tunnettuuteen verraten. Ravipiirien sitoutuneisuus omaan lajiin on vankka, mutta suuren yleisön kiinnostus lajin on hiipunut. Kun vuonna 2011 raviurheilu oli vielä toiseksi kiinnostavin laji heti jääkiekon jälkeen, on sen suosio pudonnut selvästi.

Ravit ovat tunnettuja, mutta miksi yleisön suosio puuttuu

Suosion hiipuminen koskee eritoten pääkaupunkiseutua. Vaikka Vermon keskiviikkoravit ovat edelleen iso viikoittainen urheilutapahtuma, on senkin suosio paikallisten keskuudessa laskenut. Sen sijaan maakunnissa on raviharrastus edelleen vahvaa, samoin hevosten kasvatus. Yhtenä ongelmana nähdään ravien oheispalvelut, joiden suoritusvarmuus ei vastaa itse kilpailujen teknistä osaamista, joka on edennyt tekniikan kehittyessä suurin harppauksin.

Alun perin oheistapahtumat ovat olleet talkootyötä. Isommilla raviradoilla tapahtumat ovat nykyään sitä suuruusluokkaa, ettei koko ruljanssin pyörittäminen ilman palkattua väkeä ei yksinkertaisesti onnistu, eikä toki ole tarkoituksenmukaistakaan. Tosin Tampereella isolla Teivon raviradalla Ravinaiset edelleen vastaavat makkaranmyynnistä, myyntivuorot sovitaan vuodeksi eteenpäin vuosikokouksessa. Pienemmistä osa-alueista talkoovoimin selvitään, mutta ravit alkavat olla iso, ammattilaisia vaativa organisaatio.

Urheilu vai rahapeli edellä?

Syytä suosion hiipumiseen on haettu siitä, että raveja on markkinoitu vuosikymmenet rahapeli edellä urheilun jäädessä sivuseikaksi. Sukupolvi, johon yksin toto vetosi, on väistymässä. Suomen Hippos onkin päättänyt vaihtaa ravitapahtumien nimeämistä. Osana tapahtuman nimeä käytetty pääpelimuoto irrotetaan ravitapahtuman nimestä. Uudistuksella halutaan nostaa urheilutapahtuma vahvemmin esille niin ravien markkinoinnissa kuin viestinnässäkin.

Valtiovallan tuki raviurheilulle

Myös kansakunnan kaapin päältä seurataan raveja ja halutaan tukea harrastusta. Veikkauksen tuotoista nimittäin 4 prosenttia ohjataan hevosurheilun tukemiseen eri tavoin. Raha on tarkoitettu kasvatuksen tukemiseen, ravikilpailuiden palkintoihin ja ravikilpailujen järjestämiseen sekä hevosten hyvinvointiin ja ponien ravitoiminnassa erityisesti nuorisotyöhön. Ravithan eivät ole pelkästään hevosia kärryjen edessä, vaan myös ponilähtöjä sekä monté-lähtöjä harrastetaan.

Viranomaisten suhtautuminen raviurheiluun on selvästi myötätuulessa. Verottaja on muuttanut suhtautumistaan, sillä upouuden päätöksen mukaan kulttuuriseteleillä saa nyt maksaa ravikilpailujen lippuja. Suomen Hippos ja Lahden Hevosystäväinseura yhteistyössä hakivat muutosta asiaan sen perustella, että muutkin urheilutapahtumat on jo aiemmin hyväksytty kulttuuritapahtumiksi. Lipun pitää kuitenkin olla pelkästään ravikilpailuihin, eikä esimerkiksi kuninkuusraveihin myytävä VIP-lippu aterioineen.

Suomen raviradat

Raviratoja on kaikkien suomalaisten lähettyvillä. Suomessa on 43 toto-ravirataa. Ravikilpailuja järjestetään ympäri vuoden, jouluaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta. Näiden toto-raveja järjestävien ratojen lisäksi Suomessa on miltei 120 harjoitusravirataa, Maakuntien raviradat tarjoavat erittäin modernit palvelut ravintolakatsomoineen. Raveja näytetään suorina lähetyksinä netissä. TotoTV:n voi tilata myös omaan vastaanottimeensa taikka raveja pääsee seuraamaan pelipisteissä ympäri Suomen.

Kaikki osaavat sijoittaa kartalle Vermon, pääraviradan, tai Teivon, mutta on muitakin kuuluisia maakuntaratoja. Jyväskylän Killeri ja Forsssan Pilvenmäki ovat uutisissa usein toistuvia nimiä. Lahden Jokimaa ja Lappeenrannan Lappee ansaitsevat myös maininnan. Tornion Laivakangas on Suomen pohjoisin virallinen ravirata. Oulun Äimärautio ja Rovaniemen Mäntyvaara ovat myös melko ylhäällä, kun taas Kuopion Sorsasalo saa edustaa Itä-Suomea.

Tapahtumia sekä niistä kertova raviurheilun pää-äänenkannattaja

Erilaiset tapahtumat keräävät raviväkeä eri puolille maata. Sodankylässä ravattavat yöttömän yön ajot ovat Lapin raviurheilukesän perinteinen erikoisuus. Huomattavan myöhään alkavat kisat aloitettiin 1998. Jääravit ovat pakollinen ohjelmanumero raviharrastajan talvessa. Perinteiset jääravit juostaan Siilinjärven Pöljällä. Kangasalan Vesijärvellä ravattavat kisat keräävät yleensä katsojia useamman tuhannen. Myös Kauhavan Kortejärvellä on nelisen vuotta sitten herätetty henkiin jääraviperinne.

Ravialan johtava julkaisu on Hevosurheilu-lehti. Lehti juhlii tänä vuonna 95-vuotista taivaltaan. Paperilehden levikki on parhaista vuosista pudonnut, vuonna 2018 tilaajia oli enää 16 023, mutta ajan hengen mukaan verkkosivuilla vierailee kuukausittain 8 000 – 135 000 kävijää. Kyseessä on kahdesti viikossa ilmestyvä julkaisu, joka keskittyy ravitapahtumiin, mutta käsittelee myös muita hevosalan uutisia.

Ravitapahtumat

Kuninkuusravit on ravivuoden itseoikeutettu ykköstapahtuma, joka kerää harrastajat yhteen juhlimaan suomenhevosia. Tästä tapahtumasta on sivustolla kokonaan oma artikkelinsa. Finlandia-ajot on Vermon suurin tapahtuma ja siellä ajetaan Suomen suurimmasta palkintosummasta. Katsojia tapahtuma kerää noin 8 000. Härmässä ajettava Nordic King -tapahtuma kerää enemmän katsojia, lähes 11 000 eli kuten yllä kerrottiin, maakunnissa kiinnostus on suurempaa.

Kriterium puolestaan on Tampereen Teivossa vuosittain ajettava suurin kansallinen ikäluokkakilpailu. Kolmevuotiaiden lämminveristen Kriterium on ajettu vuodesta 1972 ja nelivuotiaiden suomenhevosten vuodesta 1975. Vuonna 2018 Kriteriumia seurasi 4 500 raviharrastajaa. Magic Monday taas on aivan uusi tapahtuma, joka yhdisti kaksi pikkutapahtumaa, nimittäin Kaustisen, jossa kävijöitä oli 936 ja Kouvolan, jonne saapui 850 maksanutta katsojaa.

Lopuksi

Vuonna 2016 Suomessa oli hevosia 74 200, joista reilu puolet ravureita. Raviurheilun harrastajia ja aktiivisia seuraajia oli 220 000. Koska toto nyt on erottamaton osa raviurheilua, on mainittava, että saman vuonna ravipeleissä liikkui rahaa 234,1 miljoonaa euroa. Vaikka ravien rahapelimaineesta yritetään päästä eroon, on summa merkittävä. Luvut kertovat omaa kieltään kiinnostuksesta rakkaaseen lajiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *